Sivut

Vierailtu

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

joskus te ymmärrätte

"Älä itke ikinä",
sanoin pienen hiljaisuuden päätteeksi
Sinä istuit sängyn reunalla,
kysyit miksi

"Ihmiset itkevät liikaa",
ja käänsin katseeni jälleen ikkunaan

--

"En sano 'Rakastan sinua' kovin usein"
Mutta sinä sanot sen joka päivä
eikä siinä ole mitään väärää

--

Ehkä minunkin pitäisi oppia itkemään
ja sanomaan ääneen se kaikkein tärkein

Jonain päivänä
te molemmat kyllä ymmärrätte,
mitä oikeasti tarkoitin

joululaulu

Sytytin jouluvalot
huoneeni pimeässä

ripustin verhoja ja valehtelin hiukan


Maalasin kattoon tuhansia tähtiä
ja kädenjälkiä


Istuin hämärässä niin kauan,
että silmät tottuivat

sitten nukahdin
   aamulla heräsin lumisateesta

perjantai 6. joulukuuta 2013

arvokkuus (marraskuu 2013)

Arvokkuuteni katosi tuulen mukana,
se katsoi ivallisesti mennessään

Mennään Suomenlinnaan talvella,
palataan juurillemme,
paikkaan, jossa tapasimme ensi kerran

Siellä ehkä kokoaisin itseni uudelleen
tuhkasta ja lumesta
feenikslinnun tavoin


olit sylissäni hetken vaan

Istuit vielä hetki sitten siinä sylissäni,
pidin sinusta tiukasti kiinni

olit kevyt, pieni, linnunluinen,
niin hauras ja haavoittuva

En voinut aavistaa,
että muutamassa päivässä
kaikki se olisi mennyttä

en tiennyt, että maailma
voisi viedä mukanaan
niin pian, yhtäkkiä

Ainakin tiedän sen, että kuolevainen
sydämeni pitää sinusta kiinni edelleen

maanantai 2. joulukuuta 2013

musteläikkiä

Mustelmat ihoillamme
kuin musteläikät

kirjoitamme toisiimme sanattomasti,
että rakastamme

huulillamme kaipaus, joka ei katoa

tiistai 19. marraskuuta 2013

varpaillasi, varoen, sinä pieni

Sinä Pieni,
talven keveä henkäys,
höyhenen kaltainen
ajatus

joka ainut yö
kuulen hiljaista helinää verhojen takaa,
näen varjojen ja valojen tanssivan
seinilläni

vaikka kävelet varpaillasi, varoen,
kengistäsi kulkeutuu hiekkaa matolle

talvisin tuot mukanasi lunta
lunta
lunta
lunta
lunta

vein sinut kanssani kesään

Hän oli tammikuu,
viileä ja välinpitämätön

Sinä olit huhtikuu,
hennosta alakuloisuudesta huolimatta
täynnä toivoa

Minä olin toukokuu,
lähempänä sinua kuin muut
koskaan olisivat

Otin sinua kädestä kiinni taitekohdassa
ja vein kanssani kesään

maanantai 11. marraskuuta 2013

j'aime la vie

Minulta kysyttiin kerran, mitä elämä on,
vastasin kaikessa yksinkertaisuudessaan;


Elämä on tummansinisiä taivaan sävyjä

pilvien valkoisia pitsireunoja

viulusonaatteja konserttisaleissa

pihlajanmarjoja ja puuterilunta

kiitollisuutta

kohotettuja katseita kohti Korkeinta



Elämä on harha-askelia

lukittuja ovia

romahduksia ja itsensä kokoamista

etsimistä ja löytämistä

joskus se on vain paikallaan olemista

-eihän aina tarvitse olla lähdössä, eihän?

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

tekojeni motiivit

Seison kalliolla pimeässä yössä,
pitäisi viimein palata kotiin

tuuli heittää hiukset sekaisin,
savu kirvelee silmiä

itken kaiken sen,
mitä olen pitänyt sisälläni
ikuisuuksia ikuisuuksien perään,
- kuinka kurjaa



Hän katsoi minua eri tavalla,
äänenpainoista sain varmuuden,
en ole sellainen, joksi hän minua luulee

Annan ihmisille erilaisen kuvan
ehkä tarkoituksella, ehkä en,
(kai tahdon vain suojella)
mutta onko sillä edes väliä?

Kukaan ei näe,
vaikka kaikki se on heidän edessään,
kukaan ei halua katsoa lähempää

lauantai 9. marraskuuta 2013

kuinka sanoittaisin kaipaukseni

En tiedä, kuinka sanoittaisin
suunnattoman ikävän ja kaipauksen,

jotka ovat alati sisälläni,
aamusta iltaan, päivästä toiseen,
vaikka olet siinä ihan lähelläni

luonnoksia

Mulla on liikaa luonnoksia
mustakantisessa muistikirjassa
ja koulukirjojen sivujen marginaaleissa

keskenjääneitä ajatuksia
ja seikkailevia sanoja
kaiverrettuina pulpetteihin

niistä jokainen on tehty pysymään
minussa ja käsitellyssä puussa

perjantai 8. marraskuuta 2013

ethän pudota

Sä kannat mua sun käsivarsilla,
(suojele pieniltä pintanaarmuiltakin)
varothan ainakin ettet pudo
                                           ta

torstai 7. marraskuuta 2013

nimileikki

Rakastan nimeäsi niin paljon, että


kirjoitan sitä salaa bussien kattoon
ja julkisten vessojen seiniin, jotta

ihmiset sen lukiessaan
voisivat kuulla sen sointuisuuden,
kirjainten keveän leikin,
neljän tavun hallitun harmonian ja

tuntisivat äänteet kielensä kärjellä,
tahtoisivat sanoa sen ääneen,

näkisivät sen puhtaana,
täydellisenä kokonaisuutena,
loisivat nimelle hahmon, joka

ehkä muistuttaisi heitä jostain ja

samalla, tietämättään,
he oppisivat jotain tärkeää sinusta, vaikka

eivät koskaan tulisikaan tuntemaan sinua oikeasti

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

divide et impera

Tanssitaan sateessa,

juostaan poliiseja karkuun kerta toisensa jälkeen,

suudellaan roskakatoksen suojassa,

mennään huvipuistoon,

soitetaan toisillemme keskellä yötä
vain siksi, että kuulisimme toistemme äänen,

vietetään joulut vanhempiesi luona,

katsellaan ilotulituksia vuoden vaihtuessa,

matkustetaan Berliiniin tai Lontooseen,

juovutaan ja herätään kaupungin toiselta puolelta,

liftataan, kun ei ole varaa taksiin,

myöhästytään lennolta,

nauretaan tilanteen koomisuudelle,

ostetaan yhteinen kaksio Helsingin keskustasta,

vaihdetaan tapetit ja hankitaan uudet verhot,

nostetaan malja yhteiselle elämälle,

heitetään herätyskello seinään maanantaiaamuisin,

istutaan sohvalla kymmenen uutisten aikaan,

nukahdetaan toistemme viereen,

käydään Ruotsin risteilyllä,

voitetaan jättipotti lotossa,

muutetaan myöhemmin suurempaan asuntoon,

tehdään remontti,

hankitaan kaksi lasta ja kultainennoutaja,

ollaan ikuisesti yhdessä
tai sitten ei


hajota ja hallitse
sekö on tapasi käsitellä ihmisiä

carpe diem

"Minne sä meet, hei oota mua"
seuraan sinua kaupungin katoille

"Carpe diem", sanot,
ja sitten olet poissa

torstai 31. lokakuuta 2013

resitatiivi I

Maa oli jäässä,
kasvit lepäsivät huurteisina

aurinko nukkui
aikaisen aamun hämärässä

eivätkä ruohonkorretkaan
jaksaneet nostaa päätään

vaan nojasivat toisiaan vasten

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

kolibreja

Et ole onnellinen,
et kovin onnetonkaan

kolibreja tyynyliinassa
siivet säpäleinä, sirpaleina
muiden särkeminä

eivätkä ne enää palvele ketään

epäröi (tammikuu 2013)

Tule, epäröi, koska huomen
hullu, itke kaikki ohi
mennyt on eilistä jo

perjantai 25. lokakuuta 2013

turvapaikkani

Lähdettyäsi,
ei käteen jää mitään

Ilman sinua lakkaan vähitellen olemasta,
lakkaan hengittämästä,
sillä unohdan miksi niin tehdään

Sinä autoit minut kaikesta vapaaksi,
kannoit minua vahvoilla käsilläsi,
sylisi oli turvapaikkani

Nyt vaivun epätoivoon, verhoudun sen lohduttomaan,
tummanpuhuvaan kaapuun

Ilman sinua lakkaan vähitellen olemasta,
lakkaan puhumasta,
sillä minulla ei ole enää sanoja

Lähdettyäsi,
ei käteen jää mitään

torstai 24. lokakuuta 2013

sinä olet musiikkia

Seisot torin keskellä,
sävelmäsi soi ja soi


minä levitän käteni kaupungin ylle

     Sinua minä jälleen katselen,
     katselen aivan samoin kuin ennen,
     niin hartain silmin ja sydämin

Jossakin sisälläni
vain soi ja soi,
                                      (lakkaamatta)

enkä tiedä kuinka sinua enää rakastaisin

tiistai 22. lokakuuta 2013

näe minut tässä

Kuuntelen vain, elämisen ääniä
     yksinäisyys ihmisten keskellä

          "Tässä minä olen"

Näe minut
                 edes hetken aikaa

voinko puhua suoraan?

Ajantajussani on aukkoja

sen kunniaksi
poltan koko askin
paksua savua keuhkot täyteen

Katso nyt minua,
makaan tässä vieläkin,
kaiken tämän jälkeen

iho vasten valkoista, kylmää marmoria

tiistai 15. lokakuuta 2013

tilhet

Etupihan pihlaja oli täynnä tilhiä,
en halua talvea vielä

maanantai 14. lokakuuta 2013

tee minut onnelliseksi

Tulen kotiin ja itken eteisessä,

hakkaan seiniä nyrkeillä,
     (kädet veressä)
on pakko päästä pois

Tee minut onnelliseksi,
mulla on muistoja liikaa

lauantai 12. lokakuuta 2013

tänä vuonna unohduin syksyyn

Odotan syksyisiä päiviä,
aamuisia kävelyitä,
vaahteranlehtiä ja haravoivaa talonmiestä

Ollaan hiirenhiljaa rappukäytävässä,
varotaan askeleita,
ei herätetä naapurin mummoa

Pimeneviä iltoja, 
jotta voi mennä kotiin,
istua lattialle ja maalata vesiväreillä
              puita   lintuja   rakkautta
valkoisten paperien reunoille

Kiireettömyys,
kun saa ripustaa pyykit kuivumaan,
sytyttää monta monta kynttilää,
keittää teetä vielä yhden kupillisen,
sitten unohtaa ja unohtua

meri

Meri oli kylmä kuin sydämesi,

upposin aaltojesi alle
ja hetken aikaa sain tuntea

kunnes lopulta olin ihan hiljaa vaan

tiistai 8. lokakuuta 2013

jes. 49:16

"Käsieni ihoon
minä olen sinut piirtänyt,
ja niin sinun muurisi
ovat aina silmieni edessä."

Todella,
käsieni ihoon olen piirtänyt sinut
pieninä ohuina viivoina, jatkumona
tasaisena rytminä, polkuina
kipeinä kuvina

Todella,
sinun muurisi ovat
ja tulevat aina olemaan silmieni edessä,
en niitä millään voinut murtaa
tällä ihmisen vajavaisuudellani,
vaikka tahdoinkin

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

rakastun II

sydän teki omia vä l ily önt ejä ä n

en uskonut että koskaan enää
voisin r ak ast u a

toisin kävi
jäin jälleen kiinni
tuttuihin vihreisiin si lm i in

rakastun I

oli vaikea hengittää
     ilmassa oli savua    harmaata savua

halusin olla lähelläsi
     rauhoitu    rauhoitu    rauhoitu
lopeta tärinä

halusin sinut jo alkumetreillä
ennen kuin päästiin portista sisään

katseesi oli siinä
     lempeänä   vaativana
olit saanut minut rakastumaan
tiesit sen

lähelläsi oli lämmin
     polttaa   sydän sulaa    ja palan
en tuhkaksi    tyydyn roihuamaan

kuiskasit korvaani
     hiljaa    hiljaa    hiljaa
sinä olet minun

minä olin

älä lue tätä runoa

Älä lue tätä runoa,

sillä se kertoo

kuolemasta,
sanomatta jääneistä sanoista

sodista, vallankumouksista,
tarinoista vailla onnellista loppua

entisaikojen kaiuista,
polttouhrien huudoista

mustasta surmasta, ruton uhreista,
kaasukammioista

pommi-iskuista, tuhopoltoista

pimeistä kellareista,
avuttomuudesta

ihmiskaupasta,
nälänhädästä

orpolapsista,
naisiin kohdistuvasta väkivallasta

ihmisryhmien vainoista,
"vääränlaisten" sorrosta

asioista, jotka jätetään kertomatta
syistä, joista mieluummin vaietaan

säe kerrallaan, säälimättä

Älä lue tätä runoa,
jos tahdot sulkea silmäsi
todellisuudelta

perjantai 20. syyskuuta 2013

jos saapuisit jälleen

Hänen sydämensä löi niin kiivaasti,
että hän luuli sen hyppäävän
ulos rinnastaan

Hän katsoi ulos ikkunasta vain huomatakseen,
ettei nähnyt mitään

Katosta tippui vettä
     -ehkä sekin olisi aika korjata

Monien vuosien suru sisällään
Hänen rakkautensa sinuun on sykähdyttävä

torstai 19. syyskuuta 2013

hetken kauneus

Näet lävitseni,
katsot suoraan sieluuni
ja tahtoisin vain itkeä
sillä se hetki on kaunis

pessimisti

Mitä jos oikean vastakohta
ei olekaan vasen
vaan väärä

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

rajanylitys

"Saanko pitää sinua kädestä?"
"Et."

Jos ottaisit kiinni kädestäni,
saisit samalla otteen sydämestäni
enkä enää erottaisi omia rajojani

kevään lapset

Kun syksy tulee, tammenterhot muuttuvat vihreistä ruskeiksi

Peilaan itseäni kahviloiden ikkunoista
ja autojen peileistä

Kun syksy tulee, nousen pyörän selkään ja poljen luoksesi

Letitän hiukseni bussipysäkillä,
istun suojateiden viivoilla

Kun syksy tulee puut värjäävät lehtensä monenkirjaviksi taideteoksiksi

Toivon, etten minä ainakaan vielä putoa
vaikka syksy tulee

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

tuhannen ja yhden yön tarinoita

Sinä varoen itket
ja sileä, kevyt ihosi käteni alla
kertoo tuhat tarinaa,
jotka tahtoisit unohtaa

lauantai 14. syyskuuta 2013

irroita otteesi

Ikävä itkettää,
se käy viereen istumaan
eikä päästä irti ollenkaan

perjantai 13. syyskuuta 2013

varjoissa

Hiljaiset huutavat öisin,
yksinäiset sudet

Minä kävelen katulamppujen valossa
ja tyydyn kuiskimaan nimeäsi
porttikongien ja rappukäytävien varjoissa

konteksti

Puissa lintuja, vuorilla puita

Samaan aikaan paljon
ja silti liian vähän

Pienen ihmisen nälkä ja jano,
mistä huomisen toivo?

Valon pilkahduksia kaivon kannen alla

torstai 12. syyskuuta 2013

"pidä minut turvassa"

Meidän viattomuutemme

"Pidä minut turvassa"

ja verellä tahritut vaatteemme

Suljet ovet,
tahdot kuulla äänien kaikuvan

"Pidä minut turvassa"

Katson ulkopuolelta,
kuinka poltat sillat takanasi

hyvästit

Anna rauha sille tytölle
joka otti ohjat omiin käsiinsä,
   lähti ajasta ikuisuuteen

Pidä huolta siitä tytöstä,
joka katosi tuulten mukaan,
   muuttui aalloksi meren kuohuihin

Kuivaa sen tytön kyyneleet,
joka ei enää koskaan näe aurinkoa
   eikä tule kasvamaan aikuiseksi


häkkilintu

Ennen hän lauloi
tänään ei muista miksi

Et ehtinyt kuulla,
poikaparka

Katko köydet,
päästä vapaaksi

Anna pudota
ja nousta omille siivilleen

Ehkä joskus
tuo lintu laulaa taas

tähtiä, tähtiä

Tähtiä, tähtiä
jossain kaukana majakka
maassa, joka kerran oli olemassa

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

toinen

Ei toinen huomaa,
kun toinen itkee

maanantai 9. syyskuuta 2013

sydämessäsi

Minä halusin oppia tuntemaan sinut,
läpikotaisin,
ettei mikään asia sinussa
jäisi minulle arvoitukseksi

Haluaisin niin kovasti edelleen
osata sinut ulkoa,
ymmärtää sinusta kaiken,
asioista pienimmät,
mitättömimmätkin

Minulle sinä merkitset enemmän
kuin kukaan koskaan,
tahtoisin päästä hymysi taakse
ja katsoa tätä maailmaa
niin kuin sinä katsot

Kun kevät pakenee, pakenet sinäkin
ja syksyn saapuessa jälleen, tiedän, 
että sydämessäsi asuu joku toinen
ja minä en

kohtaamisia

Tulit elämääni salaa,
   hiivit siihen varkaan lailla

(mutta en kadu hetkeäkään)

Kai meidät vain ohjattiin toistemme teille,
   täydentämään keskeneräistä itseämme

sunnuntai 18. elokuuta 2013

sanavaras

Leikkelet sanoja kirjaston kirjoista
ja muodostat niistä lauseita,
omia lauseitasi

liimaat ne paperille ja samalla täytät tyhjyyttä sisälläsi

Minä halusin vain sinut, virheinesi,
joita en edes pitänyt virheinä

Katseita ja pienen pieniä paloja
aivan kuin noita leikeltyjä sanoja muiden kirjoista

niitä minä halusin Sinusta

liian monta rautaa tulessa

Miksei viikossa ole enemmän päiviä
tai päivässä enemmän tunteja

kun haluaisi tehdä aivan kaiken
ja vielä vähän lisää

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

keltainen

Valoa, valoa!
Pilvet syöksyvät pohjoiseen
ne näkevät toisenkin aamun

Valoa, valoa!
Kiireetön sadekuuro
- tyttö hei, sä oot aurinko

punainen

Vuosia sitten istuin sen vaahteran alla
ja unohdus katseli ikkunasta kun pukeuduit punaiseen

Kyynelten jälkeen vastasit myöntävästi ja
katusoittaja soitti kappaleen loppuun

oranssi

Minä muistan sinut,
vaikka olisi parempi unohtaa
Yhteiset hetkemme syksyn sateisiin hukuttaa

Kumisaappaat kurassa
lapsi kerää pudonneita lehtiä
Tulet mieleeni vahvemmin
hetki hetkeltä

vihreä

Silmissäsi häivähdys vihreää,
toivo tulevasta keväästä

Asiat muuttuvat aina
liian nopeasti
Älä anna maailman
haalistaa värejäsi

sininen

"Minä hukun rakas"
        Kun talvi sulaa pois
        jätät jälkeesi sinisiä jalanjälkiä
"Minä hukun rakas"
        Kaikki minussa kumartaa
        ja pyydän viimein anteeksi

violetti

Kuinka oppisit rakastamaan itseäsi,
jos olet antanut kaikkesi
ja kaikki viilenee hiljalleen
violetin eri sävyiksi

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

onnellinen

Onnellinen
       onnellinen kun
                        kun tapasin
                                    tapasin sinut


Sinut.

lauantai 20. heinäkuuta 2013

seuraa bloglovinissa!

Seuraa blogia bloglovinissa -> kliks! ♥

perjantai 12. heinäkuuta 2013

jäljellä vain kasa tuhkaa

Täriset, väriset
värisi pois

harmaaksi jäät

varjele minua, varjele häntä (sanoitus)

1. Varjele minua, varjele häntä
Ota suojaasi pieni ihminen
Varjele minua, varjele häntä
Avaa sylisi lämpöinen

2. Varjele minua, varjele häntä
Herra, auta, hiljaa rukoilen
Varjele minua, varjele häntä
Jumalani, pelasta murheinen

3. Varjele minua, varjele häntä
Ohjaa askeleeni rohkaisten
Varjele minua, varjele häntä
Herra, tee minusta luottavainen

torstai 4. heinäkuuta 2013

liian kauniita unia

Haluaisin herätä jo
tästä unesta,
liian kauniista

etten vain luottaisi liikaa,
alkaisi uskoa
että olisit joskus minun

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

menosuunta

Auringon ujot ensimmäiset säteet
häikäisevät metron ikkunan läpi,
maisemat vaihtuvat uusiin
(toisiin)

Ihmiset tulevat ja menevät,
minulle he ovat vain satunnaisia ohikulkijoita,
merkityksellisiä jollekulle muulle.

Vastapäätä nukkuu pikkusisko, nojaa ikkunaan
on niin aikainen aamu,
(nuku vain)

Ihmiset tulevat ja menevät
antaa mennä vaan

torstai 23. toukokuuta 2013

kesän kaikuja

Perennat ja alppiruusu
Sinulle, joka rakastat kesää
joka päivä

Nyt sitä ilmaa!
Keskiviikko silmään pistää
kun kaikki kukkii ja kasvaa

kaikki mitä teet

Kaikki mitä teet
sen teet kauniisti
kauniimmin kuin kukaan muu

Ilosi, surusi
äänesi, hiljaisuutesi
kaikesta minä pidän

Hymyjäsi, liikkeitäsi
tuoksuasi, nauruasi
kaikkea sinussa rakastan

Silmiäsi rakastan eniten,
niiden syvyydestä löydän totuuteni

lauantai 6. huhtikuuta 2013

mennään ulos

Alastomia ovat huoneeni seinät,
aika pian saavuttaa meidät

ikkunan takana
mahtava maailma

tiistai 19. maaliskuuta 2013

hymyjä

Ja meillekin lopulta kävi niin;
hymyillään, muttei enää katsota silmiin

olemattomuus

Missä olen,

kun en ole

missään?

olla

Taitohan sekin on
osata olla olevinaan olemassa