Sivut

Vierailtu

torstai 31. lokakuuta 2013

resitatiivi I

Maa oli jäässä,
kasvit lepäsivät huurteisina

aurinko nukkui
aikaisen aamun hämärässä

eivätkä ruohonkorretkaan
jaksaneet nostaa päätään

vaan nojasivat toisiaan vasten

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

kolibreja

Et ole onnellinen,
et kovin onnetonkaan

kolibreja tyynyliinassa
siivet säpäleinä, sirpaleina
muiden särkeminä

eivätkä ne enää palvele ketään

epäröi (tammikuu 2013)

Tule, epäröi, koska huomen
hullu, itke kaikki ohi
mennyt on eilistä jo

perjantai 25. lokakuuta 2013

turvapaikkani

Lähdettyäsi,
ei käteen jää mitään

Ilman sinua lakkaan vähitellen olemasta,
lakkaan hengittämästä,
sillä unohdan miksi niin tehdään

Sinä autoit minut kaikesta vapaaksi,
kannoit minua vahvoilla käsilläsi,
sylisi oli turvapaikkani

Nyt vaivun epätoivoon, verhoudun sen lohduttomaan,
tummanpuhuvaan kaapuun

Ilman sinua lakkaan vähitellen olemasta,
lakkaan puhumasta,
sillä minulla ei ole enää sanoja

Lähdettyäsi,
ei käteen jää mitään

torstai 24. lokakuuta 2013

sinä olet musiikkia

Seisot torin keskellä,
sävelmäsi soi ja soi


minä levitän käteni kaupungin ylle

     Sinua minä jälleen katselen,
     katselen aivan samoin kuin ennen,
     niin hartain silmin ja sydämin

Jossakin sisälläni
vain soi ja soi,
                                      (lakkaamatta)

enkä tiedä kuinka sinua enää rakastaisin

tiistai 22. lokakuuta 2013

näe minut tässä

Kuuntelen vain, elämisen ääniä
     yksinäisyys ihmisten keskellä

          "Tässä minä olen"

Näe minut
                 edes hetken aikaa

voinko puhua suoraan?

Ajantajussani on aukkoja

sen kunniaksi
poltan koko askin
paksua savua keuhkot täyteen

Katso nyt minua,
makaan tässä vieläkin,
kaiken tämän jälkeen

iho vasten valkoista, kylmää marmoria

tiistai 15. lokakuuta 2013

tilhet

Etupihan pihlaja oli täynnä tilhiä,
en halua talvea vielä

maanantai 14. lokakuuta 2013

tee minut onnelliseksi

Tulen kotiin ja itken eteisessä,

hakkaan seiniä nyrkeillä,
     (kädet veressä)
on pakko päästä pois

Tee minut onnelliseksi,
mulla on muistoja liikaa

lauantai 12. lokakuuta 2013

tänä vuonna unohduin syksyyn

Odotan syksyisiä päiviä,
aamuisia kävelyitä,
vaahteranlehtiä ja haravoivaa talonmiestä

Ollaan hiirenhiljaa rappukäytävässä,
varotaan askeleita,
ei herätetä naapurin mummoa

Pimeneviä iltoja, 
jotta voi mennä kotiin,
istua lattialle ja maalata vesiväreillä
              puita   lintuja   rakkautta
valkoisten paperien reunoille

Kiireettömyys,
kun saa ripustaa pyykit kuivumaan,
sytyttää monta monta kynttilää,
keittää teetä vielä yhden kupillisen,
sitten unohtaa ja unohtua

meri

Meri oli kylmä kuin sydämesi,

upposin aaltojesi alle
ja hetken aikaa sain tuntea

kunnes lopulta olin ihan hiljaa vaan

tiistai 8. lokakuuta 2013

jes. 49:16

"Käsieni ihoon
minä olen sinut piirtänyt,
ja niin sinun muurisi
ovat aina silmieni edessä."

Todella,
käsieni ihoon olen piirtänyt sinut
pieninä ohuina viivoina, jatkumona
tasaisena rytminä, polkuina
kipeinä kuvina

Todella,
sinun muurisi ovat
ja tulevat aina olemaan silmieni edessä,
en niitä millään voinut murtaa
tällä ihmisen vajavaisuudellani,
vaikka tahdoinkin