Sivut

Vierailtu

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

rakastun II

sydän teki omia vä l ily önt ejä ä n

en uskonut että koskaan enää
voisin r ak ast u a

toisin kävi
jäin jälleen kiinni
tuttuihin vihreisiin si lm i in

rakastun I

oli vaikea hengittää
     ilmassa oli savua    harmaata savua

halusin olla lähelläsi
     rauhoitu    rauhoitu    rauhoitu
lopeta tärinä

halusin sinut jo alkumetreillä
ennen kuin päästiin portista sisään

katseesi oli siinä
     lempeänä   vaativana
olit saanut minut rakastumaan
tiesit sen

lähelläsi oli lämmin
     polttaa   sydän sulaa    ja palan
en tuhkaksi    tyydyn roihuamaan

kuiskasit korvaani
     hiljaa    hiljaa    hiljaa
sinä olet minun

minä olin

älä lue tätä runoa

Älä lue tätä runoa,

sillä se kertoo

kuolemasta,
sanomatta jääneistä sanoista

sodista, vallankumouksista,
tarinoista vailla onnellista loppua

entisaikojen kaiuista,
polttouhrien huudoista

mustasta surmasta, ruton uhreista,
kaasukammioista

pommi-iskuista, tuhopoltoista

pimeistä kellareista,
avuttomuudesta

ihmiskaupasta,
nälänhädästä

orpolapsista,
naisiin kohdistuvasta väkivallasta

ihmisryhmien vainoista,
"vääränlaisten" sorrosta

asioista, jotka jätetään kertomatta
syistä, joista mieluummin vaietaan

säe kerrallaan, säälimättä

Älä lue tätä runoa,
jos tahdot sulkea silmäsi
todellisuudelta

perjantai 20. syyskuuta 2013

jos saapuisit jälleen

Hänen sydämensä löi niin kiivaasti,
että hän luuli sen hyppäävän
ulos rinnastaan

Hän katsoi ulos ikkunasta vain huomatakseen,
ettei nähnyt mitään

Katosta tippui vettä
     -ehkä sekin olisi aika korjata

Monien vuosien suru sisällään
Hänen rakkautensa sinuun on sykähdyttävä

torstai 19. syyskuuta 2013

hetken kauneus

Näet lävitseni,
katsot suoraan sieluuni
ja tahtoisin vain itkeä
sillä se hetki on kaunis

pessimisti

Mitä jos oikean vastakohta
ei olekaan vasen
vaan väärä

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

rajanylitys

"Saanko pitää sinua kädestä?"
"Et."

Jos ottaisit kiinni kädestäni,
saisit samalla otteen sydämestäni
enkä enää erottaisi omia rajojani

kevään lapset

Kun syksy tulee, tammenterhot muuttuvat vihreistä ruskeiksi

Peilaan itseäni kahviloiden ikkunoista
ja autojen peileistä

Kun syksy tulee, nousen pyörän selkään ja poljen luoksesi

Letitän hiukseni bussipysäkillä,
istun suojateiden viivoilla

Kun syksy tulee puut värjäävät lehtensä monenkirjaviksi taideteoksiksi

Toivon, etten minä ainakaan vielä putoa
vaikka syksy tulee

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

tuhannen ja yhden yön tarinoita

Sinä varoen itket
ja sileä, kevyt ihosi käteni alla
kertoo tuhat tarinaa,
jotka tahtoisit unohtaa

lauantai 14. syyskuuta 2013

irroita otteesi

Ikävä itkettää,
se käy viereen istumaan
eikä päästä irti ollenkaan

perjantai 13. syyskuuta 2013

varjoissa

Hiljaiset huutavat öisin,
yksinäiset sudet

Minä kävelen katulamppujen valossa
ja tyydyn kuiskimaan nimeäsi
porttikongien ja rappukäytävien varjoissa

konteksti

Puissa lintuja, vuorilla puita

Samaan aikaan paljon
ja silti liian vähän

Pienen ihmisen nälkä ja jano,
mistä huomisen toivo?

Valon pilkahduksia kaivon kannen alla

torstai 12. syyskuuta 2013

"pidä minut turvassa"

Meidän viattomuutemme

"Pidä minut turvassa"

ja verellä tahritut vaatteemme

Suljet ovet,
tahdot kuulla äänien kaikuvan

"Pidä minut turvassa"

Katson ulkopuolelta,
kuinka poltat sillat takanasi

hyvästit

Anna rauha sille tytölle
joka otti ohjat omiin käsiinsä,
   lähti ajasta ikuisuuteen

Pidä huolta siitä tytöstä,
joka katosi tuulten mukaan,
   muuttui aalloksi meren kuohuihin

Kuivaa sen tytön kyyneleet,
joka ei enää koskaan näe aurinkoa
   eikä tule kasvamaan aikuiseksi


häkkilintu

Ennen hän lauloi
tänään ei muista miksi

Et ehtinyt kuulla,
poikaparka

Katko köydet,
päästä vapaaksi

Anna pudota
ja nousta omille siivilleen

Ehkä joskus
tuo lintu laulaa taas

tähtiä, tähtiä

Tähtiä, tähtiä
jossain kaukana majakka
maassa, joka kerran oli olemassa

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

toinen

Ei toinen huomaa,
kun toinen itkee

maanantai 9. syyskuuta 2013

sydämessäsi

Minä halusin oppia tuntemaan sinut,
läpikotaisin,
ettei mikään asia sinussa
jäisi minulle arvoitukseksi

Haluaisin niin kovasti edelleen
osata sinut ulkoa,
ymmärtää sinusta kaiken,
asioista pienimmät,
mitättömimmätkin

Minulle sinä merkitset enemmän
kuin kukaan koskaan,
tahtoisin päästä hymysi taakse
ja katsoa tätä maailmaa
niin kuin sinä katsot

Kun kevät pakenee, pakenet sinäkin
ja syksyn saapuessa jälleen, tiedän, 
että sydämessäsi asuu joku toinen
ja minä en

kohtaamisia

Tulit elämääni salaa,
   hiivit siihen varkaan lailla

(mutta en kadu hetkeäkään)

Kai meidät vain ohjattiin toistemme teille,
   täydentämään keskeneräistä itseämme