Utopistisia kuvitelmia elämän helppoudesta,
surullisia ja todellisia; varjoista nousseista
ajatuksista koottuja kokonaisuuksia
kiistatonta kuoleman kamppailua maan ja taivaan välillä,
löydän itseni viemäriverkostoista ja pilvenpiirtäjien katoilta
huutamassa haaveita alas jalankulkijoiden korviin
kuunnelkaa nyt helvetti
tyynyliinaan kuivattuja kyyneliä ja hymyn kare,
pieni sellainen, lähes huomaamaton
(ei todellinen, ei mahdollinen)
yöllinen automatka ja käsi reidellä, rajalla,
pimeässä salpaantunut hengitys ja sotkuiset hiukset
sen miehen äänellä lausuttu vivahteeton "ehkä"
jää vaivaamaan aivojen muistikeskukseen,
tekee lähtemättömän vaikutuksen kuin optinen harha
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti