Sivut

Vierailtu

tiistai 14. huhtikuuta 2015

kerran saatoin valehdella

Utopistisia kuvitelmia elämän helppoudesta,
surullisia ja todellisia; varjoista nousseista
ajatuksista koottuja kokonaisuuksia

kiistatonta kuoleman kamppailua maan ja taivaan välillä,
löydän itseni viemäriverkostoista ja pilvenpiirtäjien katoilta
huutamassa haaveita alas jalankulkijoiden korviin
kuunnelkaa nyt helvetti

tyynyliinaan kuivattuja kyyneliä ja hymyn kare,
pieni sellainen, lähes huomaamaton
(ei todellinen, ei mahdollinen)

yöllinen automatka ja käsi reidellä, rajalla,
pimeässä salpaantunut hengitys ja sotkuiset hiukset

sen miehen äänellä lausuttu vivahteeton "ehkä"
jää vaivaamaan aivojen muistikeskukseen,
tekee lähtemättömän vaikutuksen kuin optinen harha

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti