rakastun II

sydän teki omia vä l ily önt ejä ä n

en uskonut että koskaan enää

voisin r ak ast u a

toisin kävi

jäin jälleen kiinni

tuttuihin vihreisiin si lm i in

rakastun I

oli vaikea hengittää

     ilmassa oli savua    harmaata savua

halusin olla lähelläsi

     rauhoitu    rauhoitu    rauhoitu

lopeta tärinä

halusin sinut jo alkumetreillä

ennen kuin päästiin portista sisään

katseesi oli siinä

     lempeänä   vaativana

olit saanut minut rakastumaan

tiesit sen

lähelläsi oli lämmin

     polttaa   sydän sulaa    ja palan

en tuhkaksi    tyydyn roihuamaan

kuiskasit korvaani

     hiljaa    hiljaa    hiljaa

sinä olet minun

minä olin

älä lue tätä runoa

Älä lue tätä runoa,

sillä se kertoo

kuolemasta,

sanomatta jääneistä sanoista

sodista, vallankumouksista,

tarinoista vailla onnellista loppua

entisaikojen kaiuista,

polttouhrien huudoista

mustasta surmasta, ruton uhreista,

kaasukammioista

pommi-iskuista, tuhopoltoista

pimeistä kellareista,

avuttomuudesta

ihmiskaupasta,

nälänhädästä

orpolapsista,

naisiin kohdistuvasta väkivallasta

ihmisryhmien vainoista,

"vääränlaisten" sorrosta

asioista, jotka jätetään kertomatta

syistä, joista mieluummin vaietaan

säe kerrallaan, säälimättä

Älä lue tätä runoa,

jos tahdot sulkea silmäsi

todellisuudelta

jos saapuisit jälleen

Hänen sydämensä löi niin kiivaasti,

että hän luuli sen hyppäävän

ulos rinnastaan

Hän katsoi ulos ikkunasta vain huomatakseen,

ettei nähnyt mitään

Katosta tippui vettä

     -ehkä sekin olisi aika korjata

Monien vuosien suru sisällään

Hänen rakkautensa sinuun on sykähdyttävä

hetken kauneus

Näet lävitseni,

katsot suoraan sieluuni

ja tahtoisin vain itkeä

sillä se hetki on kaunis

pessimisti

Mitä jos oikean vastakohta

ei olekaan vasen

vaan väärä