kesän kaikuja

Perennat ja alppiruusu
Sinulle, joka rakastat kesää
joka päivä

Nyt sitä ilmaa!
Keskiviikko silmään pistää
kun kaikki kukkii ja kasvaa

kaikki mitä teet

Kaikki mitä teet
sen teet kauniisti
kauniimmin kuin kukaan muu

Ilosi, surusi
äänesi, hiljaisuutesi
kaikesta minä pidän

Hymyjäsi, liikkeitäsi
tuoksuasi, nauruasi
kaikkea sinussa rakastan

Silmiäsi rakastan eniten,
niiden syvyydestä löydän totuuteni

mennään ulos

Alastomia ovat huoneeni seinät,
aika pian saavuttaa meidät

ikkunan takana
mahtava maailma

hymyjä

Ja meillekin lopulta kävi niin;
hymyillään, muttei enää katsota silmiin

olemattomuus

Missä olen,

kun en ole

missään?

olla

Taitohan sekin on
osata olla olevinaan olemassa