ehjäksi

anna mun kantaa sun huolista puolet

kun aurinko on sulkenut silmänsä
hyppää kyytiin ja ajetaan kauas
mittarissa sata kertaa kaksi
kilju, huuda, raivoa
voin katsoa muualle, jos se helpottaa
tai jos kipu on jo ehtinyt kiertyä kaulalle
voidaan istua hiljaa keittiössä
kun sade koputtaa ikkunoihin
ei tarvitse puhua mitään
eikä selitellä mikä sua valvottaa öisin
pilkotaan sipuleita aamuun asti

asioita, joita ei pitäisi sanoa ääneen

asioita, joita ei pitäisi sanoa ääneen
vastaisin aina kyllä kyllä kyllä
olen varma siitä ja tästä
kyllä sinä sen jo tiedät
kukkia kauneimmalle
ehkä se oli hölmöä tai ehkä minä olin liikaa
kirjoitin kaiken muistiin etten unohtaisi mitään tärkeää
kuten savua ja tulta ja voimistuvaa huminaa päässä
pyydän anteeksi, kun luulin juoksevani kauas

tai edes lähelle
enkä todellisuudessa mennyt mihinkään

27

rakkauskirje 27-vuotiaalle itselleni:

jos kieltää kivun, kieltää myös oman kasvupotentiaalinsa

korkeanpaikankammo
ensimmäisellä yläapuviivalla
ne sanoo: sen jälkeen helpottaa

mene sinne missä polku mahtoi

joskus olla ja tee viereen omasi

älä pelkää huomista, ensi viikkoa tai ensi vuotta

älä elämää tai rakkauden mahdollisuutta

iloitse myös surusta

sehän tarkoittaa

että tunnet edelleen

olen kiitollinen sinusta

kaikesta sinussa